Ensimmäisen viikon tunnelmia

En ole vielä kirjoittanut mitään saapumisesta Espanjaan ja täällä elämisestä. Tänään olen kuitenkin ollut kohteessa viikon verran, joten voisin tässä postauksessa kertoa vähän kuulumisia.

Vaihtojakson järjestelyt venähtivät viime tinkaan, mutta onneksi kaikki saatiin tehtyä nopealla aikataululla- ostin lennot ja majoituksen vain muutaman päivän ennen lähtöä. Kiire järjestelyistä ja stressi ensimmäistä kertaa yksin ulkomaille lähdöstä ja asumisesta veivät kyllä viikon yöunet, mutta lauantaina lähtöpäivän koittaessa oli fiilis kaikesta huolimatta hyvä. Hieman haikeutta riitti myös tunneskaalaan ennen lentokoneen nousua, kun tiesin etten tule näkemään ketään läheisistäni omaa koiraani myöten kuukauteen vaan elämään ihan yksin vieraassa maassa. Mutta onneksi videopuhelut on keksitty ja niitä onkin tullut soiteltua suuntaan ja toiseen lähes päivittäin!

Saavuin suoralla lennolla lauantaina kotikaupungistani Helsingistä Malagaan. Lento lähti päivällä joten nautin maisemista pilvien yläpuolella, ja 4,5 tunnin matka sujuikin musiikkia kuunnellen kuin siivillä.😏 Laskeutuminen pimeään Malagaan myrskyn keskelle oli hurja mutta kaikki meni kuitenkin hyvin. Suunnistin junalla pääteasemalle Fuengirolaan ja otin asemalta taxin majoitustani kohti eli El Faroon. Vuokrasin vaihdon ajaksi ihanan asunnon Airbnb:n kautta spanjalaiselta mieheltä ja hänen vaimoltaan jotka olivat odottamassa minua. Vastaanotto oli lämmin ja asunnon omistajat ovat viikon mittaan kyselleet ystävällisesti useaan otteeseen Whatsappin kautta että onko kaikki kunnossa. Saapumisen jälkeisenä päivänä sunnuntaina kävin kävelyllä asuinseudullani ihmetellen yhtäkkistä lämpöä, meri- ja vuoristomaisemaa. Olo oli epätodellinen, kuin olisi aikamatkannut kesään. 🌞

Kämppäni olohuone

Näkymät parvekkeeltani Välimerelle

Näkymät parvekkeelta Mijas-vuoristoon. Heti ensimmäisenä aamuna vuoren nähtyäni päätin että aion käydä huipulla ennen kuin lähden Espanjasta

Lähiranta

Ensimmäisen työviikon aikana työpäivien jälkeen en ole oikeastaan jaksanut enkä edes ehtinyt tehdä sen kummempia retkiä. Pääsen kuudelta töistä ja aika on iltaisin kulunut arkisiin puuhin joten ei niistä sen enempää. Paikallisen bussiliikenteen selvittely on ollut aika vaivalloista. Linjakartat, reitit ja aikataulut ovat sekavat, paikallisetkaan eivät ilmeisesti ota niistä selkoa kun bussit jättävät vain tulematta tai ovat myöhässä. Olen joutunut tuhlaamaan takseihin jo nyt melko paljon rahaa useaan otteeseen kun bussia ei vain ole saapunut. Asuinpaikkani Urbanizacion Colinas Del Faro onkin vähän syrjemmässä keskustasta ja työpaikastani kuin mitä olin aluksi kartan perusteella ymmärtänyt. Pääsen töihin lähellä olevalta pysäkiltä paikallisbussilla El Castillolle, josta kävelen vielä noin 20 minuuttia. Tämä bussi kulkee vain kolme kertaa päivässä, joten muutoin kävelen kotoa kilometrin moottoritielle josta menee toinen bussi Fuengirolan keskustaan, tästä jäädessäni pois on töihin edelleen matkaa tuon 20 minuuttia kävellen. Suoraan töistä takaisin tullessa olen joko saanut kyydin työntekijältä tai sitten taksilla käydessäni pyörimässä kaupungilla. Kävelyä tulee päivässä siis kiitettävä määrä töissä koiria lenkittäessä ja välimatkoja taittaessa joten jalat ovatkin aivan loppu päivän päätteeksi.

Sää on Fuengirolassa ollut vaihtelevaa, tuulista ja puolipilvistä muttapäivällä töissä lenkkeilessä on auringossa taas todella kuuma. Pukeutuminen päivää varten aiheuttaa hieman päänvaivaa, olenkin todennut toimivaksi pitää lämpimiä vaatteita repussa iltaa varten.

Tuuli on rannikolla niin kova että pitkien hiusten letitys on aikalailla pakollista jos haluaa nähdä eteensä 👀

Viikonloppuna olikin sitten vapaa-aikaa seikkailulle, ja kävin keskustassa josta kävelin skeittiparkille katsomaan paikallista katutaidetta. Jatkoin muiden teosten katsottuani itsekin maalaamaan. Kiipesin yksi päivä töiden jälkeen katsastamaan korkealla kukkulalla sijaitsevan aivan upean La Casita DIY:n, joka on nimensä mukaisesti paikallisten skeittareiden itse rakentama parkki hylätyn talon sisälle ja sen pihamaalle. Minut toivotettiin tervetulleeksi maalaamaan, ja lauantaina olikin aika kiivetä taas La Casitaan. Paikalla olikin porukkaa joten seuraakin löytyi ja siinä se lauantai aikalailla kuluikin.

Nyt sunnuntaina on ollut sadepäivä ja olen vain levännyt kotona näin raskaan työviikon ja kaiken uuteen totuttelun päätteeksi. Postailen taas ensi viikolla, adiós!